top of page

Feodor Aminoff

Aminoff-suvun kantaisä Feodor Grigorevitj Aminev, Grigorij Michailovitj Aminevin poika, syntyi todennäköisesti 1560-luvulla. Feodor oli pajarilapsi (bojarskije deti), kuului näinollen venäläiseen virka-aatelistoon, jolla aikaisemmin oli ollut pienempiä läänityksiä ja olivat olleet suhteellisen varakkaita. Feodor, joka tomi steltsiern komentajana, joutui helmikuussa 1609 Narvan linnoituksen ruotsalaisen käskynhaltijan vangitsemaksi.  Kuullessaan tästä kuningas Kaarle IX päätti hyväksi käyttää Feodoria suunitelmissaan vallata Ivangorod. Päästääkseen vapaaksi Feodor lupasi yrittää saada sekä Ivangorodin että Jaaman ja Kaprion linnoitukset Ruotsin liittolaisen, tsaari Vasilin käskyvaltaan.  Feodor kuului kruununtavoittelija Dimitrin innokkaimpiin kannatajiin Ivangorodissa, mutta ruotsalaisilla ei ollut suuria vaikeuksia ylipuhua Feodoria osallistumaan juoneensa. Ennen nationalismin läpilyöntiä 1800-luvulla esivallan vaihtaminen ei ollut epätavallinnen ilmiö, eneenkin jos siihen liittyi selviä etuja. 

 

Feodrin yritykset johtaa neuvotteluja eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen, joten Evert Horn aloitti  sotaretken  venäläisiä  rajalinnoituksia  vastaan alkukesästä  1612. Feodor lähetettiin Outovaan muitten venäläisten ja ruotsalaisten kanssa "häiriköimään linnoituksen puolustajia". Tämä johti siihen että Feodorin vaimo Audotja Pahomovna Lomakov lapsineen, jotka ilmeisesti oleskelivat Outovassa, vangittiin. Heidän omaisuutensa riistettiin. Kun Horn aloitti linnoituksen piirityksen heinäkuun alussa vuonna 1612, Feodor lähetettiiin suostuttelemaan piirittäytyneitä antautumaan. Hän onnistuikin tällä kertaa pyrkimyksissään. Outov antautui heinäkuun puolivälissä. Feodorin mukaan hänet määrättiin tämän jälkeen linnoituksen käskynhaltijaksi, mutta Horn kutsuikin hänet Ivangorodiin, jonka piiriäminen aloitettiin 23.8.1612. Feodorin taistelussa johtamat joukot koostuivat venäläisistä aatelismiehistä sekä miehistöstä Ruotsin valloittamista provinsseistä. Feodor lähetettiin neuvottelemaan linnoituksen miehistön kanssa kuusi kertaa, tavoitteena saada heidät antautumaan. Lopulta hän onnistui tässäkin. Ivangorod antautui varastoineen. Antamiensa tietojen mukaan Feodor nimitettiin piiriytyksen jälkeen Ivangorodin käskynhaltijaksi. Säilyneissä asiakirjoissa päivitetty 19.7.1614 Feodor mainitaan Ivangorodin alikäskynhaltijana. 

Ivangorodin valloituksen jälkeen Feodor Aminev siirtyi Ruotsin palvelukseen. Gdov joutui vuonna 1613 puolalaisten käsiin ja Feodor osallistui siellä Kustaa Aadolfin komennossa linnoituksen takaisinvalloitukseen syyskussa 1614. Sittemmin hänet nimitettiin Outovan käskynhaltijaksi, missä virassa jossa hän toimi vuoteen 1617 asti. Feodor sekä hänen vävynsä Mikita  Kalitin  nimitettiin  Ivangorodin,  Jaaman, Kaprion, Augdovin ja Somerskin läänien reviisoreiksi vuonna 1615. Evert Hornin kuoleman jälkeen vuonna 1615 Anders Eriksson Hästehufvud nimitettiin Ivangorodin käskynhaltijaksi, mutta vuonna 1617 päätettiin myös asettaa venäjänkielinen käskynhaltija linnoitukseen. Tehtävä annettiin Feodorille, joka jätti virkansa Gdovissa. Kuningas Kustaa II Aadolf antoi hänelle vaakunakirjeen 24.9.1618 Tukholman linnassa,  todeten  hänen näin  olevan  ruotsalainen aatelismies nimeltä Aminoff. Suku introdusointiin Tukholman ritarihuoneelle 9.10.1650 numerolla 446 (joka myöhemmin muutettiin numeroksi 456).

Stolbovan rauhan (1617) jälkeen Feodorilla oli merkittävä osaa sodanjälkeisen  Inkerinmaan asuttamisessa. Venäläisten pajareiden (nimitys jota käytettiin viittaessa niihin venäläisiin aatelisiin, jotka olivat siirtyneet Ruotsin palvelukseen) tehtäväksi tuli toimia välittäjänä sekä viranomaisten, paikallisyhteisön että  ruotsalaisen ja venäläisen kulttuurin välillä Inkerimaalla. Feodorille annettiin tehtävä estää sekä venäläisiä aatelisia, porvareita että talonpoikia muuttamasta pois alueelta. Tämän lisäksi hänen tehtäviin kuului houkutella uusia maanviljeiliöitä alueelle. Maa-alueet linnoitusten läheisyydessä varattiin linnoitusten ylläpitoon, ja  ne siirtyivät siten kruunun haltuun. Feodor oli pajareista se johon tämä muutos vaikutti eniten. Hän oli kuitenkin jo saanut johtavan aseman venäläisten pajareiden keskuudessa. Tämä tulee muun muuassa esiin kirjeessä kuningas Kustaa II Aadolfilta Inkerin käskynhaltijalle Hästehufvudille, missä mainitaan että Feodoria ei vaan hyvittettäisi niistä maista jotka hän oli joutunut luovuttamaan, vaan että hän myös saisi pitää tilansa Kapriossa elinikänsä ajan. Tämän lisäksi hänen perillisensä saisivat hakea korvausta niistä kylistä joista Feodor oli luopunut Jaaman läänistä. Feodor oli nimittäin "rohkaissut muita pajareita kuuliaisuuteen ja tottelevaisuuteen". 

Voidaan  olettaa  että  Feodor  pysyi  Ivangorodiin  käskynhaltijana  kuolemaansa asti. Poikiensa antamien tietojen mukaan Feodor teki kuolemaa vuonna 1617. Dorpatin hovioikeuden asiakirjoista  löytyy toistettuna Feodorin testamentti jonka hän oli allekirjoittanut vuonna 1628. Hän kuoli luultavasti pian tämän jälkeen. 

Ivangorodin linnoitus 1616,

Wikipedia commons.

bottom of page